Lähdimme tänä aamuna liikkeelle klo 9 suuntana Pu La O vesiputous aivan Myanmarin rajan tuntumassa. Matkaa sinne Hua Hinistä on noin 65 km. Menomatkalla tie oli hyväkuntoinen ja matka joutui aika ripeään. Vesiputous olikin luonnonpuistoalueella ja täällä luonnonpuistoon meno on maksullista: 2 hlöä 400 baht eli noin 10 e. Päätimme olla menemättä putoukselle, koska olemme nähneet jo niin monta vesiputousta. Nyt kuivana kautena niissä virtaa aika vähän vettä joten ne eivät ole erityisen näyttäviä.
Matkalla söimme ravintolassa, jota pitää nainen, jolla on englantilainen isä. Isä on nyt 88-vuotias ja istuskeli aamutakki päällä ravintolassa seuraten ympäristön tapahtumia. Tämä mies oli asunut Thaimaassa jo 60 vuotta.
Paluumatka olikin jo sitten vallan toinen. Iltapäivän paahtavassa kuumuudessa lähdimme toista reittiä takaisin. Reitti osoittautui varsin työlääksi, sillä tie kiemurteli vuorilla ja laaksoissa ja oli erityisen kuoppainen, Mäkinen ja mutkainen. Kaiken lisäksi reitti oli tosi pitkä, tulla jyrryytimme takaisin päin yli 5 tuntia, kun menomatkaan meni reilu 2 tuntia. On ollut pers posket tänään kovilla 🙁 mikä oli kivaa: upeat maisemat, laajat ananasviljelykset, aito maaseutu elämä ja ihmiset. Näimme myös lauman apinoita ja Tuomo näki ison hämähäkin. On se jännä, kun tietä kartasta varmistaa, huomaa, että ei täällä karttoja osata lukea ja ajo-ohjeita suuntaan jos toiseen annetaan. Päättääpä nyt sitten siinä, ketä uskoa. Kompassi on osoittautunut hyväksi välineeksi ja se on aina mukana kun se löytyy Iphonesta:) Palautimme vuokra pyörän ollaksemme huomenna jalkapatikassa.